Matonkuteet ovat siitä merkillinen luonnonvara, että ne eivät millään näytä loppuvan. Vaikka kuinka kuvittelen vieväni säkkikaupalla kuteita mukanani, kun lähden kutomaan, palaan kotiin pussit edelleen täynnä kuteita. Sain pari viikkoa sitten valmiiksi 145 cm leveän noin 230 cm pitkän kelta-vihreä-mustan nelivartisen ruusukasmaton. Mattoon upposi mukavasti vanha vaaleankeltainen tulppaanikuvioinen Turkista tuotu sängynpeite. Sängynpeite oli topattu ja oli melkoinen työ irrottaa vanut pois. Jouduin käytännössä leikkaamaan kuteita vanun kanssa ja revin samalla toppauksia pois.

Ruusukas1.jpg

Päädyin alottamaan ja lopettamaan maton mustalla raidalla. Ajattelin, että se kokoaisi hyvin mustaloimisen maton. Lisäksi maton keskivaiheille tuli musta kuvio. Tein maton kuviot aina niin, että aloitin uuden kuteen laittamalla sen ruusukaskuvion taustaksi. Sen jälkeen kudoin taustakuteella yksivärisen raidan ja viimeisenä tein kuteesta ruusukaskuvion ottamalla uudenvärisen kuteen taustaksi. Kokeilin erilaisia kuvioita, joita kuudella polkumella sai aikaiseksi. Yksikään maton kuvioraidoista ei tainnut olla samanlainen.

Ruusukas3.jpg

Mukana kuteissa oli taas itsevärjättyä lakanaa. Koska värjään lakanat täydessä kattilassa, värjäystulos ei ole kovinkaan tasainen. Se on osittain kyllä tarkoituskin, koska sillä tavalla kuteeseen tulee elävyyttä ja sävyjä.

Ruusuka2.jpg

Kehitin ihan uusia kuvioita muunnellen mallilehtien kuvioita. Kirjavassa kuteessa kuvio ei enää erottunut kovin selkeästi. Lisäksi näyttäisi siltä, että nelivartisen ruusukkaan kuviot eivät ole ollenkaan niin selkeitä kuin kuusivartisen ruusukkaan. Kauempaa katsoessa kuviot kuitenkin selkiintyvät.

Ruusukas5.jpg

Kun jotain kudetta ei näyttänyt olevan tarpeeksi, yhdistin kolmea samansävyistä kudetta ja kudoin yksirivisiä raitoja. Matto on nyt valmis, mutta jäi vielä puihin odottamaan seuraavaa mattoa. Varasin taas uuden ajan kiikkalaiselle matolle. Tai ainakin luulen kutovani seuraavaksi kiikkalaista. Vaikka kuteita onkin paljon jäljellä, mitään kudetta tai väriä ei ole erityisen paljon, joten jotain täytyy keksiä. Voisihan siihen tietty jonkun ruusukaskuvionkin laittaa sekaan.