Aloitin tällä viikolla pellavakankaan kutomisen. Olin saanut aikoinaan mummultani pellavakeriä, joita nyt käärin puolalle.

Yhden pellavakäärön sisältä löytyi varsinainen aarre: Maaseudun tulevaisuus lehdestä pari repäistyä sivua helmikuulta 1945. Otsikoissa oli mm maataloussiirtoväen asutus. Olisikohan jotain tästä sovellettavissa tähän päivään. Näin kirjoitetiin:

Karjalaisen maataoussiirtoväen

1. asuntokysymyksen nopea ja oikeudenmukainen ratkaisu on karjalaisten elinkysymys, jonka ratkaisu luo tai hävittää siirtoväeltä elinmahdollisuudet ja jossa samalla ratkaistaan tuleeko monisatalukisen väestonosan työvoima käytetyksi maamme elintarviketilateen helpottamiseksi.
2. Asutustoimenpiteillä on luotava vain elinkelpoisia tiloja. Sitä varten on Karjalan maataloussiirtoväen saatava käyttöönsä se määrä vanhaa peltoa, mikä välirauhan johdosta menetettiin, huomioonottaen koko maan peltoalassa tapahtunut vähennys. Karjalan kääpiötila-asutusta ei saa siirtää maatalousssiirtoväen tuleville asuma-aluielle, vaan on muodostettava maa-alaltaan kaikin puolin riittävän suuria tiloja.
3. Metsämaata on annettava viljelystiloille vähintään hallituksen edottamat määrät sekä asuntoviljelys- ja kalastustiloille kotitarpeen tyydyttämiseksi riittävät alat. Käynnissä oleva metsänraiskaaminen asutukseen tulevilta alueilta on heti saatava ehkäistyksi.
4. Karjalan maatalous- ja kalastajaväestö on sijoitettava aluille, missä luonnonsuhteet sekä taloudelliset ynnä muut edellytykset vastaavat tämän väestönosan entisiä asuma-alueita. Missään tapauksessa maataloussiirtoväen sijoittamisessa eivät saa tulla kysymykseen Vaasa-Kuopio-linjan poohjoispuolella olevat alueet. Kun on kysymys satoihin tuhansiin nousevan siirtoväen uudisasutuksesta, olisi siirtoväen myöskin kansantaloudellisest järjetöntä ryhtyä tälle väestönosalle raivaamaan ja rakentamaan alueita niissä osissa maatamme, missä edellytykset maataloustuotannon harjoittamsielle ovat verratomasti heikommat kuin maan eteläoisssa, jossa sielläkin on tarkotukseen käytettävissä riittävästi sekä peltoa että viljelyskelpoista maata.
5. Kalastusväelle on annettava kalastustilat meren rannikolta sellaisten pyyntivesien ääreltä, missä kalastukseen ovat olemassa riittävät edellytykset.

Lisäksi kannustettiin metsätöihin:

Lisää ruoka-aineita:

• 1½ kg ravintorasvoja kuukaudessa (50 gr lisää päivässä yli korttiannostaen)
• 9 kg viljatuotteita kuukaudessa (300 gr lisää työpäivää kohden yli korttiannosten)
• Lisää varusteita: mm sahanteroitusviiloja, rukkasia, jalkneita., päällyshousuja, takkeja, alushousuja ja paitoja tukee kauppoihin kautta maan, vain metsätöissä oleville myytäväksi.
• Sekä hevoselle jaetaan 8 kg heinää ja yksi kilo kauraa päivässä (ostoluvat annetaan työnantajille).

Ja huoli siitä, että hevonen ei ollut palautunut sodasta:

Meinasi jäädä kutominen sikseen kun luin juttuja. Mutta pääsin sentään alkuun:

Kutoessa tuli mieleen oman mummuni ja vaarini kohtalo sodassa: vaari haavoittui, joutui sotavangiksi, leikattiin venäläisessä sairaalassa ja samaan aikaan julistettiin kadonneeksi ja siunattiin kadonneena. Mummu joutui leskenä palkkaamaan pehtoria, mutta vaari ehti kuitenkin takaisin hakemaan pehtorin paikkaa ja eli yli 90-vuotiaaksi samoin kuin mummuni. Kyynelillä tuli tämäkin työ aloitetuksi.