Alkuviikosta kudoin ruutumaton viimeisiä kuvioita. Jossain vaiheessa alkoi tuntua siltä, että viriö ei oikein auennut tarpeeksi. Piti vähän kontata katsomaan onko jotain pielessä alavälittäjissä, mutta en keksinyt mitään. Sitten huomasin, että niidet menevät aika lailla ristikkäin kudottaessa. Oioin niitä vähän ja ehkä siitä oli vähän apua.

Konttailin katsomaan miltä matto näyttää toiselta puolelta. Päälipuoli on kutoessa selkeästi sininen, mutta taustalla vaihtuvat värit punaisesta oransin kautta keltaiseen. Vähän vaikea hahmottaa miltä tuo valmiina tulee näyttämään.

Viimeisenä kerroksena laitoin taas äidin kylpytakista leikattuja kuteita. Paljon oli mukana muitakin äidin vaatteita ja niitä elämän kerroksia, joita siinä kutoessa tuli mietittyä. Vaikka moni tuntuu kutovan kaupan kuteista hienoja säännöllisen , virheettömän näköisiä mattoja, minulle itselleni nuo vaatteisiin liittyvät muistot, kuteiden leikkaaminen, kankaiden värisävyjen pienet tuskin huomattavat erot tekevät tästä jutusta niin koukuttavan.

En tiedä miten pärjään seuraavan musta-valkoiseksi suunnittelemani maton kanssa. Taitaa tulla kovin tylsää?