Äitini kaapeista ja laatikoista löytyi kymmenittäin sukkahousuja. En jaksanut alkaa leikata niitä matonkuteiksi varsinkin, kun aikaisemmista kuteista oli tullut liian kapeaa muiden kuteiden sekaan laitettavaksi. Olin ostanut Wanhan Sataman Kädentaito-messuilta kirjan Silmäpaosta sisustukseen, jossa oli erilaisia ideoita siitä mihin käyttää sukkahousuja. Kirjan ideoita mukaellen leikkasin paksuimmista 40 denierin sukkahousuista housuosaa pois niin, että sain samanpaksuista "köyttä" kahdeksan sukkahousun verran. Kaivoin esiin kuviovärjättyä Nalle-lankaa ja aloin virkata ketjusilmukkaa niin että sukkahousuköysi jäi silmukkojen sisään. Ympyrää virkkasin ihan tuntumalta ilman mitään kummempaa systeemiä. Sen verran tein lisäyksiä, että työstä tuli tasainen lätty.

Kun pohja oli noin 20 cm halkaisijaltaan lisäsin sukkahousujen sisään rautalankaympyrän niin, että sain vähän ryhtiä ympyrään. Sen jälkeen aloin virkata 1:1 niin että sain korille seinät. Sukkahousujen jatkoskohdissa leikkasin noin 10 cm matkalta sukkahousut viistoon ja virkkasin jatkot päällekkäin. Sisälle koriin meni sekä mustaa että ihonväristä sukkahousua, mutta kaikki olivat suunnilleen samanpaksuista sukkahousua.

Viimeisen kierroksen sisään virkkasin taas rautalangan. Korin päätöskohtaa täytyy vielä vähän hioa. Taidan purkaa viimeisiä silmukoiota, että saa vähän siistimmän reunan tai voisi ehkä vielä virkata kädensijat?

Sitten oli toinen kerä 20 denierin sukkahousuista. Niistä syntynyt ympyrä ei enää ollutkaan yhtä napakka. Taidan tehdä tästä merimiessäkin muotoisen kassin?

Näitä sukkahousutöitä esittelin eilen sairaalassa yli 90-vuotiaalle Lahjalle, joka oli tätini huonekaverina sairaalassa. Tuli puhetta käsitöistä, kun Lahjalla oli sängyn vieressä upea kahvikori, joka oli kuulemma serkkupojan tekemä. Todellista korintekotaitoa Kankaanpäästä, kertakaikkiaan upea kori. Oli kuulemma serkkupoika silittänyt kahvipussin nauhoja yhteen. Lahja kehui itse kutovansa vielä vaikka ei oikein näekään kovin hyvin. Mutta käsi muistaa, vaikka silmät eivät näe.