Ei luumuvärjäyskokeiluni ihan tuottanut sellaista tulosta kuin kattilaa ihallessani kuvittelin. Testasin kuteen huuhtelua heti ensimmäisenä värjäysiltana, mutta koska väri jäi haaleaksi, päätin uusia lämpökäsittelyn seuraavana päivänä. Otin myös talteen kuteen suoraan luumuliemestä ilman huuhteluja. Se jäi mukavan punaiseksi, mutta ei taida olla ihan sellaisenaan käyttökelpoista matossa. Hapan haju siihen ainakin jäi.

Ensimmäisen illan keitoksessa minulla ei ollut käytössä lämpömittaria vaan ihan lonkalta lämmittelin kattilaa. Toisena päivänä mittailin lämpöjä kinkkumittarilla. Päätin, että minä en tämän luonnonvärjäyksen kanssa aloita mitään välineurheilua ja hanki kalliita varusteita. Jos ei näillä pärjää, niin sitten siirryn ostokuteisiin.

Jätin kanttilan muhimaan pariksi päiväksi ja huuhtelin kuteen käsin. Väri oli vähän tummempi, kuin ensimmäisenä päivänä, mutta ei vieläkään ihan riittävän tumma. Pari pävää lisää lillumista ja hapan haju alkoi olla keitoksessa aika voimakas. Viidentenä päivänä riitti ja laitoin kudekerät pesukoneeseen huuhteluun. Olen melko tyytyväinen tulokseen. Tässä valokuvassa kude näyttää paljon tummemmalta kuin auki levitetyssä kaistaleessa ja luonnossa.

Luumupuun alla olisi taas pehmeitä pilaantuneita luumuja. Ehkä teen vielä toisen satsin ja koitan saada vielä tummemman keitoksen.